Yksilöllinen geeniohjattu hoito osaksi syöpäpotilaan hoitopolkua
FICANWestin geeniohjatun syövänhoidon työryhmä (Molecular Tumor Board, MTB) on yksi maamme edelläkävijöistä geeniohjatun syövänhoidon kehittämisessä. Työryhmä on halukas toimimaan katalyyttina myös kansalliselle MTB-toiminnalle, sillä tulevaisuudessa toimintaa olisi hyvä tehdä myös kansallisella tasolla. Tavoitteena on tasoittaa paikallisia eroja syövän geeniohjatussa yksilöllisessä hoidossa – ja mahdollistaa syöpäpotilaan hoitoa kliinisessä lääketutkimuksessa. Geenidiagnostiikkaan ja geeniohjaukseen perustuva syövän yksilöllinen lääkehoito ei ole yksilöllisten syöpälääkkeiden ja niiden käyttöä ohjaavien biomarkkereiden kehityksestä ja käytön lisääntymisestä huolimatta vielä yleisesti käytössä; tähän vaikuttaa esimerkiksi nykyinen lääkekorvausjärjestelmä.
Teksti: Päivi Remes
S
yövän molekyylibiologian tietämyksen lisääntyminen ja tutkimusmenetelmien kehittyminen on mahdollistanut syövän geeniohjatun hoidon yleistymisen. Geeniohjauksella tarkoitetaan yksilöllistä syövän hoitoa, joka perustuu syöpäkasvaimen DNA-mutaatioiden analysointiin ja niiden perusteella tehtyihin hoitopäätöksiin. Toisin sanoen, yksilöllinen syöpälääke, kuten esimerkiksi hormonihoidot, syövän immuunihoidot sekä proteiinikinaasien estäjät määrätään syövässä todetun molekyylitason muutoksen perusteella. Tällainen lääkitys on kuitenkin usein kallista eikä aina kuulu lääkekorvausjärjestelmämme piiriin.MTB – yksi FICANWestin kärkihankkeista
FICANWestin geeniohjatun syövänhoidon työryhmä, Molecular Tumor Board (MTB), on kansalliseen syöpäkeskukseen (FICAN) kuuluvan FICANWestin työryhmä, joka on yksi maamme edelläkävijöistä geeniohjatun syövänhoidon kehittämisessä. Työryhmän tehtävänä on auttaa geeniohjatun syövänhoidon toteutuksessa ja kehittämisessä. Tulevaisuudessa vastaavaa toimintaa olisi hyvä tehdä myös kansallisella tasolla: työryhmä on halukas toimimaan katalyyttina myös kansalliselle MTB-toiminnalle. FICANWestin MTB vie käytäntöön yksilöllisen geeniohjatun syövänhoidon menetelmiä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin (VSSHP) alueella. Lisäksi se pyrkii lisäämään lääkäreiden tietoisuutta geeniohjatun syövänhoidon kehitysaskeleista ja uusista lääkehoidoista.
Tämän maamme ensimmäisen yliopistosairaalan MTB:n jäsenistö on laaja: sen ydinryhmään kuuluu syöpää hoitavia lääkäreitä, patologeja, perinnöllisyyslääkäreitä, kliinisiä kemistejä ja molekyylibiologian asiantuntijoita.
”Ryhmä on tärkeä sillanrakentaja tutkijoiden, kliinikoiden ja patologien välillä ja toiminta eroaa perinteisistä syövän monialakokouksista siinä, että me painotamme molekyylipuolta. Kokouksissa on lisäksi kutsuttuina vaihtuvia asiantuntijoita käsiteltävistä aiheista riippuen. Kokoonnumme säännöllisesti kuukausittain ja käymme ajankohtaisten asioiden lisäksi läpi potilastapauksia, joissa syöpänäytteestä tai verestä on tehty laaja geeniprofilointi”, kertoo syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri Erika Alanne (Tyks, Syöpätautien klinikka, FICANWest).
”Ryhmä on toiminut vuodesta 2018 ja kuukausitapaamisissa on käsitelty yli 20 potilastapausta, joissa on tehty kasvaimen laaja geeniprofilointi”, hän lisää.
Tähtäimessä kansallinen MTB
Alanteen mukaan tulevaisuudessa toimintaa tulisi toteuttaa myös kansallisella tasolla, jolloin kansallinen MTB voisi olla osa kansallisen syöpäkeskuksen toimintaa.
”Geeniohjatun syövän hoidon yleistyessä MTB:n kaltaiselle sairaalan sisäiselle yhteistyölle tulee olemaan yhä enemmän tarvetta. Näin saisimme maamme parhaat asiantuntijat ja kokemukset koottua yhteen ja tasattua paikallisia eroja syövän geenidiagnostiikassa sekä sen ohjaamassa hoidossa”, Alanne muistuttaa.
Tämänkaltainen toimintatapa voisi olla myös tie lääkekorvausjärjestelmän uudistamiseen perustellun hoidon tukemiseksi ja yksilöllisten syöpälääkkeiden laajemman käytön mahdollistamiseksi.
”Tällä hetkellä potilas voi joutua itse maksamaan aikaisemman tutkimusnäytön perusteella perustellun käyttöaiheen ulkopuolisen syöpälääkkeen ja tämä luonnollisesti eriarvoistaa potilaita.”
Vaikka tavanomaiset syövän lähtöelimen perusteella määrätyt syöpälääkkeet muodostavat edelleen hoidon perustan, geenidiagnostiikkaan perustuva syövän hoito on jo nykypäivää ja joitakin syöpiä voidaan jo hoitaa yksittäisillä lääkkeillä pelkän geenitiedon perusteella.
Geeniohjatun syövänhoidon lisääntyessä tulisi laatia kansallinen toimintamalli geenitestausten käytölle, vastausten tulkitsemiseksi, hoidon toteuttamiseksi ja kertyneen tiedon rekisteröimiseksi. ”Tämä antaisi toivoa yhä useammille syöpäpotilaille”, Alanne summaa.
Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri Erika Alanne toimii geeniohjatun syövänhoiton työryhmän koordinaattorina.
Geeniprofilointi osana potilaan hoitopolkua
”Syövän diagnostiikkamenetelmien kehityksen myötä yksittäisten molekylaaristen muutosten tutkimisen asemasta voidaan nykyään analysoida laajoja geenipaneeleita. Geeniprofilointia tehdään suppeampana ja laajempana ja sitä voidaan tehdä monessa eri vaiheessa potilaan hoitopolkua. ”Sen käyttö yleistyy voimallisesti, sillä uusia hoitoa ohjaavia biomarkkereita löydetään jatkuvasti ja niiden tutkiminen vaatii geeniprofilointia”, Alanne toteaa. ”Useimmiten geeniprofilointia käytetään kuitenkin edenneen tai levinneen syövän
lääkehoidon arvioinnissa, jolloin tilanteesta riippuen voidaan käyttää joko yksittäisiä geenitestejä tai tautikohtaisia geenipaneeleita”, hän lisää.
Geeniohjattu hoito osaksi potilaan hoitopolkua jo varhaisessa vaiheessa?
ESMO (European Society for Medical Oncology) on vuonna 2020 antanut suosituksen geenipaneeleiden tekemisestä ja NGS (next-generation sequencing) -tutkimusten käytöstä kahdeksan yleisimmin kuolemaa aiheuttavan levinneen syövän kohdennetun hoidon ohjaamisessa. Se suosittelee usean geenin tautikohtaista NGS-paneelia rutiinikäyttöön edenneen keuhkon adenokarsinooman, eturauhassyövän, munasarjasyövän ja sappitiehytsyövän hoidossa ja laajaa geenipaneelia alkuperältään tuntemattoman syövän hoidossa.
”Tätä ohjetta meilläkin aletaan todennäköisesti käyttää jatkossa yhä enemmän”, Alanne ennustaa ja lisää: ”Jatkossa syövän yksilöllisiä hoitoja ohjaavien biomarkkereiden ja yksilöllisten syöpälääkkeiden lisääntyessä, ja mahdollisesti laajojen geeniprofilointien yleistyessä, MTB-toiminnan kaltaiselle potilaan kasvaimen molekylaarisen taustan pohdinnalle voi olla tarve jo varhaisemmassa vaiheessa potilaan hoitopolkua. ”
Lisää koulutusta, keskustelua, tutkimusta ja molekyylipatologian koulutusta
”Mitä tulee yleisesti MTB-toimintaan, kansainvälisesti vertailtuna tulemme varovaisesti hieman perässä katsoen, mihin asiat johtavat. Meillä on vielä matkaa siihen, että laaja geenipaneeli tehtäisiin suurimmalle osalle potilaista tai pystyisimme pääosin geneettisen profiilin perusteella syöpää hoitamaan. Kaikki hoitotutkimustuloksetkaan eivät ole olleet pelkkää menestystarinaa, mutta aktiivista otetta emme saa unohtaa. Kaipaankin lisää koulutusta ja keskustelua, ettemme jää kehityksen kelkasta”, Alanne painottaa.
Alanne toivoo myös lisää molekyylipatologian asiantuntijoita Suomeen. ”Molekyylipatologian koulutusta tulisi kehittää maassamme, sillä he ovat tärkeässä roolissa MTB:ssa”
Muiden Pohjoismaiden tavoin Suomessa ollaan aloittamassa kliinisiä tutkimuksia, joiden tarkoituksena on kehittää geenidiagnostiikkaa ja siihen liittyvää syövän hoitoa sekä tarjota potilaille geenidiagnostiikkaan perustuva käyttöaiheen ulkopuolinen tutkimushoito.
Artikkelin on tuottanut MSD Finland Oy
Lähteet:
1. Molecular Tumor Board. Ficanwest.fi. Julkaistu 28.5.2020. Viitattu 10.8.2021. ficanwest.fi/ammattilaisille/molecular-tumor-board
2. Alanne E et al. Geeniohjatun syövän hoidon työryhmä hoitopäätösten apuna, Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim. 2021;137(13):1437-40.
3. Alanne E et al. Geenidiagnostiikkaan perustuva syövän hoito – ovatko odotukset toteutuneet? Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim. 2021;137(13):1457–64.
4. Alanne E et al. Geenidiagnostiikkaan perustuva syövän hoito – tätä päivää, tulevaisuutta vai toiveajattelua? Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim. 2018;134(2):126–132.
5. Jaakkola P. Geeniohjattu syövän hoito. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim. 2021;137(13):1432-.
6. Muut syövän hoitomuodot. Kaikkisyovasta.fi. Julkaistu 4.5.2015. Viitattu 10.8.2021. kaikkisyovasta.fi/hoito-ja-kuntoutus/muut-hoitomuodot/
FI-NON-00596 8⁄2021
Mainos